Kaikki teattereista

Teatteri on hyvin vanha taidemuoto, jossa näyttelijät esiintyvät yleisölle puhetta, musiikkia, eleitä ja tanssia hyödyntäen. Teatteritaide syntyi antiikin Kreikassa 500-luvulla eaa. Torit toimivat antiikin Kreikassa ensimmäisinä esityspaikkoina. Antiikin Kreikan teatterit ovat toimineet esimerkkinä nykyajan teatteriarkkitehtuurille. Nykyinen teatteri on lainannut antiikin Kreikasta myös näytelmäaiheita, kuten tragedia ja komedia. Ennen vuotta 500 eaa. teatterinäyttämöt olivat ulkoilmalavoja, joita reunustivat rinteisiin rakennetut katsomot. Teatterilla on useita eri muotoja, kuten baletti, ooppera ja pantomiimi. Teatteriesitykset esitetään useimmiten teattereissa, niille suunnitelluissa tiloissa. Teatteriesityksissä käytetään usein tunnelman luomisen apuna lavasteita ja valoja. Esityksiin tarvitaan paljon henkilökuntaa, niin esiintymislavalla, kuin lavan ulkopuolella. Tärkeimpiä henkilöitä ovat valo-, ääni- ja lavastevastaavat, sekä tietenkin itse esiintyjät. Teatteri on ollut hyvin tärkeä osa kulttuuriamme jo yli 2500 vuotta ja on surullista nähdä sen suosion lasku elokuvateattereiden, Netflixin ja muiden video- ja elokuvasivustojen vaikutuksesta. Teatteri on myös hyvä harrastus ihmiselle, joka haluaa olla luova, esiintyä suurille yleisöille ja tuoda itseään esille.

Teatterin muotoja

Draama on fiktiivinen teatterinäytelmän laji, jossa vuoropuheluiden muodossa esitetään henkilöiden tunteita. Draamanäytelmissä usein henkilöt joutuvat konfliktitilanteeseen näytelmän tärkeimmässä kohdassa. Teatterissa esitettävä draama edellyttää näyttelijöiltä hyvää tiimityötä. Draama yhdistetään usein musiikkiin ja tanssiin: oopperan draamassa on yleensä pelkkää laulua, musikaaleihin kuuluu yleensä sekä puhuttu vuoropuhelu että laulut ja joillakin draaman muodoilla on satunnaista musiikkia, joka korostaa vuoropuhelua. Draama jaetaan neljään päälajiin: Tragediaan eli murhanäytelmään, komediaan eli huvinäytelmään, vakavaan näytelmään, jota kutsutaan usein vain yksinkertaisesti näytelmäksi ja farssiin eli ilveilyyn.Musiikilla ja teatterilla on ollut läheiset suhteet muinaisista ajoista lähtien. Moderni musiikkiteatteri on teatterimuoto, jossa yhdistyvät musiikki, puhuttu vuoropuhelu ja tanssi. Se syntyi oopperasta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Kuuluisimpia musikaaleja myöhempinä vuosikymmeninä olivat My Fair Lady (1956) ja The Fantasticks (1960) ja nykyaikaisempia hittejä ovat esimerkiksi The Lion King (1997 ja Hamilton (2015). Musiikkiteatteria voidaan tuottaa intiimissä mittakaavassa teattereissa, joihin mahtuu noin 100-400 katsojaa, alueellisissa teattereissa ja muualla, mutta se sisältää usein myös spektaakkeli. Esimerkiksi Broadwayn musikaalit sisältävät usein ylellisiä pukuja ja lavasteita, joihin vaaditaan monen miljoonan dollarin budjetit.

Leijonakuningas

Teatterituotannot, jotka käyttävät huumoria ilmaisukeinonaan tarinan kerronnassa, ovat komedioita. Huumori voidaan jakaa seitsemään alalajiin, satiiriin eli kirjalliseen kantaa ottavaan ilmaisukeinoon, ironiaan eli ilmaisukeinoon jossa todellinen sanoma on eri kuin mitä näyttelijät kertovat, sarkasmiin eli pisteliääseen sanalliseen ironiaan, parodiaan eli ivamukaelmaan, komiikkaan eli hullunkurisuuteen, mustaan huumoriin, antihuumoriin eli lajiin josta on hauskuus tarkoituksella jätetty pois.Tähän voi sisältyä nykyaikainen farssi, kuten Boeing Boeing. Teatteria, joka ilmaisee synkkää, kiistanalaista tai tabuksi katsottua aihetta humoristisella tavalla, kutsutaan mustaksi komediaksi. Mustalla komedialla voi olla useita genrejä, kuten slapstick-huumori, synkkä ja sarkastinen komedia.

Aristotelesin

Aristotelesin lause ”useat lajit löytyvät pelin erillisistä osista” on viittaus draaman rakenteelliseen alkuperään. Tragedia viittaa tiettyyn draaman perinteeseen, jolla on ollut ainutlaatuinen ja tärkeä rooli historiallisesti länsimaisen sivilisaation itsemääritelmässä. Tämä perinne on ollut moninkertainen ja epäjatkuva, mutta termiä on usein käytetty kulttuurisen identiteetin ja historiallisen jatkuvuuden voimakkaan vaikutuksen herättämiseen. Nykyaikana tragedia on määritelty myös draamaa, melodraalia, tragikoomista ja eeppistä teatteria vastaan. Improvisaatioteatterissa teatterinesitykset luodaan paikan päällä, esittämishetkellä, improvisoiden. Näissä teattereissa ei ole käsikirjoitusta. Improvisaatio on ollut teatterin johdonmukainen piirre, Commedia dell’arte on 1600-luvulla tunnustettu ensimmäiseksi improvisaatiomuodoksi. Improvisaatio on teatterinlajeista luovuutta eniten vaativa. Nobel-palkinnon voittanut Dario Fo ja ryhmät, kuten Upright Citizens Brigade, ovat kehittyneet improvisaatio teatterissa.

Nauru pidentää todella ikää

Kunnon naurujen jälkeen olo tuntuu rentoutuneelta ja kevyeltä. Nauraminen luo keskustelukumppaneiden välille siteen ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nauraminen tekee meidät onnellisemmaksi ja tutkimusten mukaan lisää viehätysvoimaamme. Tiedätkö, mitä kehossa todella tapahtuu, kun naurat?

Nauraminen saa koko kehon reagoimaan

Naurunpurskahdus lähtee kutittamaan vatsanpohjasta, ja tuntuu purkautuvan kurkusta lähes väkisin ulos. Nauramiseen osallistuu useat lihakset ja elimet. Nauraessa etenkin pallealihas työskentelee kovasti, ja näin koko elimistöön pumppautuu lisää happea. Makoisten naurujen aikana aktivoituu sisäisiä lihaksia, jotka normaalisti ovat levossa. Vastaavasti usein jännittyneenä olevat lihakset rentoutuvat.  Nauru saa pulssin kiihtymään ja verenpaineen hetkellisesti nousemaan. Hengityskin voi tuntua puuskuttamiselta. Naurunpurskahduksen jälkeen kehon muutokset kuitenkin palatuvat lähes välittömästi normaaliin tilaan. Jäljelle jää mukavan rentoutunut olotila. Syvältä vatsasta kumpuava vilpitön nauru saa keuhkot tyhjenemään ilmasta, ja ne hapettuvat tehokkaasti. Happea kulkeutuu myös enemmän kudoksiin. Nauraminen vahvistaakin muun muassa sydänlihasta ja verenkiertoa. Nauru laittaa kehon siis töihin hyvin monipuolisesti ja laajasti. Miksi sitten nauramisesta jää niin mukavan onnellinen olo? Naurunpurskahduksen aikana kehomme alkaa erittää kuuluisia endorfiinejä. Ne ovat niin sanottuja ”hyvän olon hormoneja”, jotka saavat ihmisen tuntemaan mielihyvää. Endorfiinihormonien taso kulkee parina kortisolin, eli ”stressihormonin” kanssa. Mitä korkeammalle endorfiini-tasot nouseva, sitä pienemmäksi painuvat kortisoli-tasot. Mikä meidät sitten saa nauramaan? Huumori ja sen tajuaminen on hyvin yksilökohtaista. Tehdyissä tutkimuksissa ollaan kuitenkin pystytty todentamaan aivoissa tapahtuva toiminta. Kun henkilö näkee tai kuulee jotain, jonka hän kokee huvittavaksi, aivokuoressa alkaa tapahtua. Aivokuori käsittelee vastaanottamansa impulssin. Sen jälkeen aivojen otsalohko aktivoituu. Otsalohkossa sijaitsee emootioiden keskus. Välittömästi tämän jälkeen aivojen oikea puolisko ryhtyy työhön vasemman puolen kanssa. Tällöin henkilö tajuaa vitsin tai huumoripitoisen tilanteen ja nauru purkautuu ulos. Samanaikaisesti aivoaktiviteetti leviää ohimolohkoon saakka, missä sijaitsee aisteja muokkaava alue. Aivot ovat siis käytössä koko laajudeltaan ja ne työskentelevät täydellisessä synkronissa kehon kanssa.

Vaikutukset terveyteen

Vaikutukset terveyteen

Nauramisen aiheuttamat kehon reaktiot ovat terveydelle eduksi. Vaikutteet ovat fysiologisia ja näin suoraan todennettavissa, mutta myös henkistä hyvinvointia kasvattavia. Nauramisella on niin lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutteita. Välittömästi naurunpurskahduksen aikana hapensaanti tehostuu, sydänlihas stimuloituu ja endorfiini alkaa levitä kehoon. Kunnon nauru vähentää stressiä. Se nostaa hetkellisesti sykettä ja verenpainetta, joka laskeutuu välittömästi takaisin. Tästä seuraa kehon rentoutuminen – sekä mieli että lihakset rentoutuvat konkreettisesti. Nauru purkaa mahdollisen jännitystilan, ja auttaa kehoa selviytymään näin stressaavista tilanteista. Nauru vastaa lähes aerobista liikuntaa! Tutkimusten mukaan 2-3 minuuttia vatsan pohjasta kumpuavaa, sydämellistä naurua vastaa 45 minuutin rentoutusta. Usein nauravilla henkilöillä on paljon terveysetuja puolellaan. Nauraminen voi parantaa kehon immuniteettikykä. Se myös auttaa kehoa käsittelemään kipua. Voitaisiin ajatella, että nauraminen saa kehon tuottamaan omaa, luonnollista kipulääkettä.

Nauramisen vaikutukset mieleen

Nauraminen auttaa parantamaan muistia

Nauramisen vaikutukset mielen toimintaan ovat kiistattomat. Usein nauravat henkilöt ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja voivat henkisesti paremmin. Vähäisempi stressin määrä auttaa ottamaan elämän rennommin. On tehty myös tutkimuksia, joissa on todettu naurun terästävän muistia. Uusia asioita opiskellessa nauraminen on hyvä keino auttaa asioita jäämään päähän. Ihmissuhteet ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa helpottuvat naurun avulla. Se lisää avoimuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nauraminen saattaa yllättää myös hermostuttavissa tilanteissa, sillä keho voi reagoida näin haastavien tilanteiden tunteiden käsittelyyn. Yksi nauramisen hyvistä puolista on, että se tarttuu. Hyväntuulisuus on leviävää – tee siis palvelus itsellesi sekä muille ja naura mahdollisimman usein!